Olin siis jo aiemmin päättänyt lähteä tänään ostoksille, pitkään jo ostoslistaa kirjoitellen, että mitä tarvitsen. No, kyllähän minä sinne kaupoille meninkin ja rahaakin meni aikas paljon.
Sitten satuin lukemaan Suden blogista köyhyysasiaa ja aloin miettimään sitä. Katsoin jopa maanantaina tulleen Silminnäkijä: elämää köyhänä-ohjelman.
Minulla on varaa syödä, asua ja ostaa välttämättömät asiat kaupasta. Kulutan paljon rahaa turhaan, kuten tupakkaan ja suklaaseen. Koska olen kärsinyt masennuksesta suurimman osan elämääni, en ole aina osannut tehdä hyviä valintoja ja ne vaikuttavat elämääni vieläkin. Minulla on myös ollut hypomaanisia jaksoja, jolloin en ole ajatellut mihin tuhlaan rahani, vaan olen ostellut asioita ja jättänyt vuokria maksamatta.
Seuraukset kulkevat perässäni todennäköisesti koko loppuelämäni. Rahan vähyys taas puolestaan ruokkii masennustani ja vähintäänkin on aiheuttanut sen, että kaikki ystäväni ovat häipyneet, joka taas ruokkii yksinäisyyttä ja masennusta ja.... Noidankehä on syntynyt.
En oikein tiedä miksi lähdin tätä juttua kirjoittamaan, tuli varmaan jotenkin syyllinen olo, kun ajattelin esitellä teille ostoksiani. Mutta mielestäni olen nuo tavarat ansainnut ja olen nyt niin pitkään osannut kituuttaa. Tässä vaiheessa mietin, pitäisikö koko tähän asti kirjoittamani vain poistaa ja esitellä iloisena ne tavarat... Mutta, esittelen nyt vaan ne tavarat... :)
Novitan wool-lankaa (keltainen ja valkoinen kerä)
Puro Aallokko-lankakerä
Wash+Filz-it-lanka (huovutukseen)
Novitan uusin lehti
Addin 8mm puikot
Novitan 10mm puikot
Addin 40cm/3,5mm pyöröpuikko
monta pussia siemeniä istutettavaksi
2 suklaalevyä (joista toinen meni jo masuun)
2 pussia vanua
sekä tuo alla oleva kangas (kirpputorilta)
 |
| Tätä on siis melko runsaasti ja maksoi vain muutaman euron |
Kivan näköinen tämä uusi ilme =) Aurinkoisin terveisin Sny
VastaaPoistaSinulla taisi olla se suklaa jo syötynä kun blogisikin muuttui suklaiseksi. Kirjoitit ihan asiaa. Samanlaisia aatoksia varmaan kaikilla. Itse koen olevani aika hyväosainen, sen sijaan lapseni nyt molemmat kyllä joutuvat kituuttamaan ja yritän heitä auttaa vähän (eilen annoin toiselle rahaa kenkkin) kunnes pääsevät elämään kiinni. Molemmat opiskelevat vielä. Eroni jälkeen maksan asuntolainaa eläkepäiviin saakka ja vaikka on työtä ja kohtalainen palkka tiedän millaista on kituuttaa. Kun erosin lapset oli kotona ja silloin oli tosi tiukkaa asua omakotitaloa yhden palkalla ja lyhentää lainaa talosta ja autosta, joka on välttämätön, että pääsee töihin täältä korvesta. Mutta, joskua jokainen tarvitsee vähän palkintoja, niinkuin sinä tänään nuo ihanat ostokset.
VastaaPoistaÄlä suotta tunne huonoa omaatuntoa ostoksistasi. Kyllä välillä pitää itseänsä hemmotella ja mikäs sen mukavampaa kuin vähän shoppailla :)Samaa minäkin teen aina kun vaan on mahdollista.Elämästä pitää nauttiakin, eikä vain kituuttaa päivästä toiseen :)
VastaaPoistaHyvät jatkot sulle.
Tosi ihanaa kangasta olet löytänyt
VastaaPoista