Pepin peitto

Lukijat

14. marraskuuta 2010

isänpäivä...

Minä en ole koskaan tuntenut isääni...
Teini-iässä kiinnostuin isästä ensimmäisen kerran ja näinkin hänet muutaman kerran, mutta tapaamiset olivat jotenkin teennäisiä enkä saanut niistä mitään irti. Sitten oli monen vuoden tauko, kunnes sain ensimmäisen lapseni ja ajattelin, että hänelle pitää saada vaari.. Isäni kävi taas muutaman kerran luonamme, mutta jostain syystä yhteydenpito loppui taas, hänen puoleltaan.. Nelisen vuotta sitten sairastuin vaikeaan masennukseen ja olisin tarvinnut isäni tukea, mutta hän ei enää vastannut yhteydenottoihini.. Sitten päätin, että minun täytyy vaan sopeutua siihen, että hän ei kykene olemaan minulle isä. Onneksi minulla on paljon muita läheisiä ihmisiä <3

Hyvää isänpäivää kaikille isille!

Käsityöni edistyy.. näistä tulee siis doninoruututossut äidilleni joululahjaksi...





Sunnuntain jatkoja kaikille!

2 kommenttia:

  1. Onneksi sinulla on muita ihmissuhteita, kuten sanoit.
    Olen usein miettinyt, miksi toiset isät eivät halua olla isiä. Siihen täytyy olla syy heidän omassa lapsuudessaan.

    Hienot tossut tulossa, mutta lukeeko äitisi blogiasi : D ?

    VastaaPoista
  2. Äiti ei onneksi lue blogiani.. ei tajua koneista tuon taivaallista eikä omista tietokonetta joten voin rauhassa julkaista hänen lahjojaan.. muiden en sitten voikaan =)

    VastaaPoista

Sano pois vain! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...