Eilen alkoi namihammasta kolottaa ja teki mieli jotain hyvää.. Tein sitten elämäni ensimmäisen sitruunakakun ja hyvää tuli! Ohjeen nappasin täältä.
Blogiystäväni Lila lähetti ystävällisesti minulle ohjeen erääseen kassiin jota olen himoinnut jo pitkään mutta en löytänyt mistään netistä ohjetta siihen. Sain kaavat ja kaikki, kiitos Lila!! :)
Tänään sitten surrata hurautin sellaisen:
Käytin kassiin kahta eri sinistä kangasta, molemmat kierrätettyjä vanhoista tyynyliinoista. Tämä menee odottamaan joulupukkia ;)
Sitten tein vielä tällaisen pussukan ihan omasta päästä ilman kaavoja, en edes ajatellut ompelujärjestystä vaan suristelin vaan menemään :)
Tämän saaja on vielä selvittämättä...
Tänään on ollut tosi pimeää, saa ihan pitää päivälläkin valot päällä että nakee jotain..
Niin se syksy tulee, hiipii hiljaa hämärtyvän päivän kätköistä...
Voi kun osais ommella :)...
VastaaPoistaKohta on juu etsittävä otsalamppu....tai ainakin kohdelamppu.
Herkullisen kakun olet leiponut ja kassit on niin komeita.
VastaaPoistaNami mitä kakkua :))
VastaaPoistaKivat molemmat , sekä kassi, että pussukka.
Täällä luvattiin eiliselle hellettä, ja kylmää oli. Tänään on myös sitä samaa hellettä luvattu ja kaksi tuntia on tullut vettä, kuin saavista kaataisi :D
Usko tai älä, lukea rumpsahutin koko blogisi läpi ja tulen uudestaan.
VastaaPoistaItsekin olen käsityöinnokas ja sairastan masennusta. (Tosin olen nyt hyvässä vaiheessa ja pystyn käymään töissä. Lääkekoktail kohdallaan.) Lapsiakin mulla on kolme, vähän vanhempia kuin sun.